Tänä vuonna otin opikseni viime vuodesta, enkä antanut kirppojen syödä satoani. Kasvatin kaalit tosi isoiksi taimiksi kasvihuoneessa ja kun maalle istuttamisen jälkeen kirppalauma hyökkäsi, ammuin niitä pyretriinillä. Eipä siinä. Ainakin ne vähenivät tehokkaasti. En istutellut mitään karkottavia tai haiskahtavia kumppanuuskasveja, mikä oli varmaan virhe!
Kaalit kasvoi ja reikiintyi salakavalasti.
Nyt sitten heräsin taas kovinkovin myöhään tekemään asialle mitään. Kaalit ovat jo reilusti polven korkuisia, mutta muistuttavat enemmän virkattua taideteosta kuin elävää kasvia. Eivätkä ne taida kohta enää elääkään. Napsin pois kaikki pahimmat lehdet ja jätin jokaiseen taimeen pari lehteä. Vaikkakin reikäisiä. Kasvupisteet eivät ainakaan nähdäkseni olleet mitenkään totaalifinaalissa.
Pesin kaikki kaalit suihkuttamalla mäntysuopavettä ja levitin lopuksi tuhkaa maahan siltä varalta että se auttaisi. Laitoin myös nokkosvettä likoamaan. Tänään kun käväisin katsomassa, olivat öttiäiset toki vähentyneet selvästi, mutta rouskutus vaan kävi kumminkin. Siispä suihkuttelin nokkosvettä kyytipojaksi.
Toukkia on ainakin kahdenlaisia. Käsittääkseni toiset ovat kaaliperhosen ja toiset kaalikoin toukkia. Sitten on vielä semmoisia tummempia. Kummatkaan eivät tykänneet kovinkaan pahaa mäntysuovasta tai nokkosvedestä. Sumutuksen paine toki sai ne lentelemään ainakin toisinaan lehdeltä alas.
Herää epäilys että uskaltaakohan kaupan kaaliakaan enää syödä, kun niihin on varmaankin täytynyt käyttää ihan kauheita myrkkyjä jotta ne on saatu rei'ittämättöminä myyntiin saakka...
