Pienet pojat pellavapäiset

Puutarhassani hyörii myös pikku apulaisia. Itse asiassa he ovatkin työllistävin osa sitä, sillä yksi ja kohta kolme vuotiaat supernopeat pikkupojat ovat hyvinkin haasteellisia auttajia.
Isompi, Birk, on jo kovasti aina hommissa mukana. Oli se sitten kasvihuoneen rakentamista, kaivamista tai kastelua. Häntäkään ei voi oikein päästää vapaasti viuhtomaan ympäriinsä ettei vaan huku, nopea kun on. Ja pihalla on kyllä monta vaaranpaikkaakin mihin pieni mies saattaa eksyä vahingossa, puhumattakaan ympäröivästä metsästä, mitä on kilometritolkulla. 

  

 

Ivar, pienempi, on lopen kyllästynyt istumaan vaunuissa eikä häntä sinne enää saakaan menemään. Luikeroakrobaatti kun ei kärryyn mene, niin sitten hän ei mene. Eikä siinä ole mitään järkeä toista sinne pakottaakaan istumaan kun kaikki paikalle hankkimani viihdykkeetkin lentävät yli laidan mielenosoituksellisesti ja huuto alkaa aika nopsasti. Hetken aikaa pikku-ukkoa voi pitää Manducassa reppuselässä, mutta ei sekään kovin viihdyttävää tunnu olevan. Se on kyllä kelpo kantoreppu metsäretkillä. Ikä on juuri pahimmasta päästä siinä mielessä että kaikki menee suuhun. Enää ei ole pelkoa tukehtumisesta, mutta tarkkana saa olla. Hiekkaa täytyy tietty vähän syödäkin, mutta myrkkykasvejahan täällä riittää, niin kukkapenkissä kuin luonnonvaraisenakin.
Birk tietää jo vähän mitä ei saa syödä, ja mitä saa. Ruohosipulit ja rucolat hupenee melkein yhtä nopeasti kuin kasvavatkin. Ja kunhan satoa saadaan, saan kantaa kirkuvia ja sätkypotkivia poikia aina välillä kasvihuoneesta ja herneaidalta. Ettei mene raakileetkin. Tai tule ähky.

ruohosipuli

isot pojat ei enää istu

Välillä olisi kuitenkin helpotus saada lapset hetkeksi pois käsistä. Mietin jo ostavani paikallisesta halpahallista katoksen hyttysverkoilla. Se tosin luultavasti lentäisi tuulen mukana. Täällä kun tuulta on, ja riittää että kasvihuonetta haetaan ympäri kyliä. Ehkä hiekkalaatikko ratkaisisi asian. Jos jätkät nököttäisivät siellä askartelemassa. Nyt he kyllä leikkivät innokkaasti kivituhkakasassa. Se pitäisi laittaa kasvimaan viereen. Olen miettinyt jo ottavani päiväunipaikaksi isommalle riippumaton ja pienemmälle matkasängyn. Olen kyllä tähän mennessäkin karannut kasvimaalle itkuhälyttimen kanssa jos molemmat nukkuvat. Se vaan, kun aina eivät meinaa nukkua. Josko sitten kelpaisi riippumatossa lueskella vaikka. Tai ehkä sisustan uuden kurkkuhuoneen lattialle kunnon oleskelupaikan ja täytän sen pikkuautoilla...