keskiviikko 9. toukokuuta 2012
Ostetaan savimaan talikko
Nyt kun kuun vaihe on sopiva juuresten kylvämiseen, tuli talikon hankinta ajankohtaiseksi. Pottumaa käännettiin peltomopolla, mutta porkkanamaa on niin pieni ettei sitä viitsi sotkea moisella, joten aloin talikolla kääntelemään. Se oli hieman vino, mutta loppusuoralla jouduin vaihtamaan lapioon kun eihän tällaisella romulla mitään voi tehdä. No, porkkanat meni maahan kuitenkin aivan kuin kaurajuuret ja vähän salaattia. Huomenna lähden etsimään laatutalikkoa.
Mummin tyyliin samaan vakoon laitetaan porkkanan ja retiisin siemenet, sekä käytettyjä kahvinpuruja tuholaisia säikyttämään. En oikeastaan tiedä miten ne vaikuttaa mutta ilmeisesti hyvin, koska viime vuonna porkkanoissani ei ollut reikääkään, eikä mitään muutakaan huomautettavaa. Retiisit ovat vain siksi että itävät nopeammin niin näkee mistä ei kitketä. Ne poimitaan pois ennenkuin porkkanat juurikaan kasvavat.
Kyltit laitan tänäkin vuonna puisista listanpätkistä sahatuista pätkistä joissa pysyy lyijykynä erinomaisen hyvin. Monissa viimevuotisissa näkyy hyvin vielä lajikkeen nimikin niin tökkään takaisin maahan vain. Tai voihan niitä sipaista vaikka hiekkapaperilla ja kirjailla sitten uusi nimi. Jos hukkuvat multaan niin maatuvatkin sitten aikanaan.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Jäin pohtimaan tuota äitisi tapaa kylvää porkkana ja retiisi samaan vakoon. Onko niin, että retiisi ehtii jo valmistua lähes tulkoon ennenkuin porkkana edes itää?
VastaaPoistaMummini tapa siis. Ei ne varmaankaan valmistu, ainakaan kaikki. Luulisin ettei niiden kuulu tulla vuorotellen vaan yhdessä. Retiisit ehtii valmiiksi, ennenkuin porkkanat tulee liian isoiksi. Jos iso retiisi vie kuitenkin korkeintaan harvennusvälin verran. Retiisithän pitää syödä aika pieninä ettei tule kitkeriä. Ja jos harvakseltaan laittaa eikä porkkanat ole ihan turhan tiheässä niin eiköhän ne yhdessä mahdu. Niillä saattaa olla muutenkin jotakin hyviä vaikutuksia toisiinsa. Ainakin ne on mainittu kumppanuuskasveiksi monesti.
PoistaRaportoin kun tiedän kunnollisen vastauksen antaa. Viime vuonna unohdin ne retiisit.
Uskoisin että tuo tapa on kulkenut kauan suvussa. Mummi kun kunnioitti perinteitä ja kasvatti vihanneksensa niin pitkään kun kasvimaalle taipui, eli lähemmän yhdeksänkymppiseksi. Hän kyllä kylvi varmaan aika nuukasti siemeniä, toisin kuin minä, rähmänäppi, joka sitten harvennan enemmän.