Monena päivänä olen tavannut tämän kaverin kurkkuhuoneessa. Kun sen tapaa, se jähmettyy kuin suolapatsaaksi ja kun käännän selän, se livistää piiloon. Eilen löysin sen hyllyltä kaalin- ja kehäkukan siementen välistä. Täällä se kuitenkin viihtyy erinomaisesti. Ruokaa ja suojaa riittää. Pitäisiköhän sille rakentaa pieni mökki kurkun lehden alle? Ehkä siinä on Birkille sadepäiväksi hommaa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti