Ajattelin että jotakin perinteitä pitää tartuttaa myös jälkikasvuun. Niinpä suuntasimme juhannusaattona pieneen juhannusjuhlaan, missä nostettiin salko. Odotin paljon railakkaampaa meininkiä, niinkuin juhannusjuhlissa yleensä on, mutta tämä oli selvästi suunnattu läheisen vanhainkodin asukeille, kavereineen, jotka istuivat rivissä kuuntelemassa vähemmän railakasta humppaa. Birk hihkaisi heti ensin iloisena että "katso äiti, Joulupukki". Ja niinhän se totuus kuuluu lapsen suusta. Paikalla oli ainakin viisi Joulupukin näköistä setää jotka hymyilivät takaisin aurinkoisesti.
Lasten osalta juhlan pelasti ihana suomenhevonen jonka kärryn kyytiin joka napero pääsi suunnilleen niin monta kertaa kuin halusi. Ja iso keinu millaisessa ei saakaan keinua ihan joka päivä! En ole kyllä yhtään varma että huomasivatkohan lapset edes koko salkoa mitä mentiin katsomaan, mutta ihan kiva aloitus juhannuksella kuitenkin oli.
Ja perinteistä puheenollen, edelleen on voimassa laki jonka mukaan kaikilla torppareilla ja kartanollisilla täytyy olla tietty määrä humalasalkoja verottajaa varten. Tässä esimerkillistä esimerkkiä, joskin määrästä uupuu vielä 194kpl!: (http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1734/17340002000)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti