Sitten viime postauksen on tapahtunut pientä edistystä!
Sain hiukan asiantuntija-apua.
Pionikirjailija Rea Peltolakaan ei muista nähneensä samanlaista pionia kuin meidän kermakakkutaideteos. Hän totesi sen muistuttavan lähinnä 'Mme de Vernevillea' ja sulki pois edelliset ehdotukset. 'Alice Crousse' on erilainen rakenteeltaan ja 'Couronne d'Or' taas tekee heteitä. Myöskään 'Noemie Demay' tai 'Chestine Gowdy' se ei ole. 'Madame' se ei kuitenkaan myöskään ole, koska tämä meidän on vaaleanpunainen, 'Madame' taas valkoinen. Ja suoraan lainatakseni: "'Madamen' uloimmat terälehdet ovat valkeat ja rakenne enemmän tyyppiä "jäätelöpallo lautasella". Mutta hyvin luultavasti kyseessä on vanha ranskalainen lajike.
Pionin istuttajan tyttären tytär sai äidiltään tietää että pioni on istutettu tälle pihalle vuonna 1957 ja että juuret oli saatu jostakin Karjaan puolelta. Hevoskastanja, minkä varjosta nostin yhden juurakon, oli silloin vielä ihan pieni. Tämähän ei vielä vie meitä pitkälle kun mistään ei oikein löydy kuitenkaan samanlaista. Eli alkuperäinen taimi on luultavasti tuotu Suomeen hyvän aikaa ennen vuotta 1957, kun siitä on silloin jo liiennyt jakotaimiakin. Tämä pionihan ei tee siemeniä, joten ainoa tapa lisätä sitä on jakaa juuria. Ja lisätuntomerkkeinä mainittakoon että tämä tekee rutkasti sivunuppuja ja kukkii ihan heinäkuun alussa. Eikä houkuttele muita kuin muurahaisia ja hämähäkkejä, vaikka tuoksuu huumaavan hyvälle.
Meidän talon nimi on vähän tylsä kukkaselle, niin olkoon tuo sitten toistaiseksi 'Armidan timantti', koska istuttajansa kuulemma kohteli sitä kuin timanttia. Salapoliisihommat siis jatkuvat. Minähän en vielä luovuta!
 |
| pionihämppis |
Se on varmaakin hyvin vanhaa kantaa. Toivottavasti salaisuus selviää.
VastaaPoistaKiitti meilistä.Kävin jo viime viikolla jättämässä kommentin tuonne aikaisempaan postaukseen,mutta se onkin mystisesti hävinnyt jonnekin.Äkkiseltään olisin ehdottanut Alice Croussea ja Noemie Demayta,mutta kun ne on poissuljettu jo niin...selailin just Pivoines Rivieren kuvastoa ja sieltä löytyi vielä yksi samantyyppinen eli vuodelta 1856 peräisin oleva Madame Calot.On tämä pioniharrastus kyllä semmoista salapoliisintyötä välillä...mullakin on niin mystisiä juttuja tapahtunut pihalla,vaikka istutuskartat osoittavat ihan selvästi mikä missäkin pitäisi olla ja kukkien avauduttua ne ovatkin jotain ihan muuta...! Mutta Armidan timantti kuulostaa ja näyttää hyvältä,mahtava juurakko tuolla aiemmassa postauksessa. Jos ja kun jaat sitä,voisin ilomielin ottaa jakopalan <3
VastaaPoistaMahtavaa! Pitääpä tarkistaa tuo madame calot! Hauska yhdistelmä sikäli että ajattelin sen olevan calot'n jalostama kun hällä oli niin paljon saman tyyppisiä ja sitten madame kun 'mme de vernevillen' tykättiin olevan lähimpänä.
PoistaTuo kuvissa oleva juurakko on jo jaettu ja kaikki jakotaimet lienee jo kukkiviakin. Ensi syksynä jaan kaltoinkohdellun tapauksen joka on elellyt auton renkaassa. Jos sen saa vaan jaettua. Sitten mulla on jokunen aika iso taimi kukkapenkissä säilössä, mutta en yhtään muista kuinka monta.
Taitaa olla monenmoista myynnissä samalla nimellä. Niin moneen lähtöön löytyi kukkasta googlehaulla. Mutta niinpä se on kaikkien pionien kohdalla. Osassa oli heteitä. Kuuluukohan 'Mme calot' olla heteellinen?
VastaaPoistaMeillä on melkein samanlainen pioni pihassa! Olen ajatellut, että se on 'bowl of beauty', mutta ehkei sitten olekaan... Talo on vuodelta 1950 ja pionimme lienevät viihtyneen pihassa jo aika pitkään. Viime vuonna pionit olivat paljon enemmän kermanvärisiä ja kukkivat heinäkuun alussa, tänä vuonna ainakin juuri nyt avautumisvaiheessa näkyy vahva kaksivärisyys. Ja tuoksu on huumaavan ihana!
VastaaPoistaMissä päin asutte? Luulisin että Rea olisi tunnistanut jo tuon meidän jos se olisi kovinkin yleinen... Toki saattaahan se muuttaa muotoaan eri olosuhteissa, mutta useimmiten rakenne ja heteet sulkee ehdokkaita pois.
PoistaAsumme Keski-Suomessa, mutta olemme vasta vuoden verran asuneet tässä, joten olen nähnyt pionista vasta kahden kesän kukinnan. En hoksannut taloa ostaessani kysyä, josko perikunnan edustajat olisivat tienneet pionin lajikenimen.
VastaaPoistaGooglettaessani törmäsin samankaltaiseen keskusteluun: http://www.alltomtradgard.se/forum/tradgard/tradgardsforum/en-okand-doftpion-129578